8

Viikon luku, kahdeksan, esittelee laatukriteeristön, jonka avulla on mahdollista arvioida yksittäisten uusien julkishallinnon tietojohtamisen hankkeiden soveltuvuutta valtakunnalliseen tietojohtamisen strategiseen kokonaisuuteen. Strateginen kokonaisuus muuttuu ajassa kulloistenkin yhteiskunnallisten ja muiden tavoitteiden mukaan – tällä hetkellä tietojohtamisen edistämisessä on ajankohtaista pyrkiä pois pirstalemaisuudesta ja eriytyneestä kehittämisestä.

Itsearviointi auttaa suunnittelemaan ja kehittämään tietojohtamisen hankkeita, jotka ovat mahdollisimman pitkälti yhteisesti hyödynnettäviä ja joista voidaan oppia muissakin organisaatioissa. Tarkoitus on, että itsearviointilomaketta täyttäessä saadaan mahdollisimman monta kyllä-merkintää. Jokaisen ei-merkinnän osalta tulisi arvioida, miten hanke voisi täyttää myös tämän laatukriteerin.

1. Edistääkö hanke julkishallinnon yhteentoimivuutta? Jos vastasit ei, olet todennäköisesti suunnittelemassa tai toteuttamassa hanketta, jossa valmistuu pistemäinen ratkaisu rajattuun tietojohtamisen ongelmaan. Kyllä-vastaus tarkoittaa, että olet perehtynyt tietojohtamisen valtakunnallisiin strategioihin, ottanut yhteyttä samoista teemoista kiinnostuneisiin toimijoihin ja ajatellut laajemmin tietojohtamista organisaatiosi strategisena menestystekijänä. Periaatteena on, että yksin ei kannata tehdä asioita, joita muutkin tarvitsevat.

2. Edistääkö hanke hyötykäyttöön liittyvää oppimista organisaatiossa? Jos vastasit ei, kehität todennäköisesti vain työvälineitä. Tässä tapauksessa hankkeen kohde on luultavimmin jossakin tietojohtamisen kapeassa osa-alueessa tai puhtaasti teknologioissa.

3. Edistääkö hanke poikkihallinnollista toimintaa? Huolimatta sektorirajoista, tietojohtamisen menetelmät, opit ja lähestymistavat ovat kaikille yhteisiä. Jos vastasit ei, hankkeesi ylläpitää siilomaisia rakenteita. On hyödyllistä käyttää muualla kehitettyjä tietojohtamisen prosesseja ja menetelmiä omaan toimintaympäristöön sovitettuna.

4. Tukeeko hanke innovaatioita? Tiedolla ja tietojen törmäyttämisellä saadaan parhaimmassa tapauksessa aikaan toimintaa parantavia merkittäviä innovaatioita. Oleellista on, että tiedon törmäyttämiseen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti. Jos vastasit ei, hankkeessasi ei lähtökohtaisesti voi syntyä uusia innovaatioita.

5. Onko hanke teknologisesti joustava? Teknologiajoustavuus tarkoittaa, että hankkeessa ei jouduta toimittajaloukkuun. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että aika ajoin on tarpeen evaluoida oma sijainti teknologian suhteen. Jos vastasit ei, vaarana on, että tietojohtamiselle asettamasi tavoitteet jäävät saavuttamatta.

6. Edistääkö hanke kansallisten strategioiden toimeenpanoa? Tämän kriteerin täyttyminen tarkoittaa, että hanke mahdollistaa organisaatiokohtaisen tai valtakunnallisen strategisen tavoitteen saavuttamisen. Hankkeessa tulee pystyä kuvaamaan sen merkityksellisyys myös julkishallinnon kehittämisen näkökulmasta.

7. Hyödyttääkö hanke kansallisia liittymäpintoja? Kansalliset liittymäpinnat mahdollistavat tietojärjestelmäkokonaisuuksien välisen vuorovaikutuksen. Tämä luo edellytykset uusille tavoille hyödyntää tietoa julkishallinnossa. Liittymäpinnat mahdollistavat tiedon kertakirjaamisen, mikä on keskeinen hallinnollista taakkaa keventävä tekijä. Jos vastasit ei, hankkeesi ei kartuta yhteistä kansallista tietopääomaa.

8. Onko tiedonhallinnan roolit ja vastuut nimitetty? Tietojohtaminen ei ole sivutoiminen tehtävä, joten se on vastuutettava ja resursoitava asianmukaisesti. Tietojohtamiseen tulisi sitoutua läpi organisaation.

Lisää aiheesta löytyy Tiedosta toimeen – Maakuntien tiedolla johtaminen -hankkeen loppuraportista.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tietoa kirjoittajasta:
Tietokiri-sivustolla Viikon lukua päivittää moni eri henkilö eri organisaatioista. Haluatko tarjota mielenkiintoisia lukuja tälle palstalle? Ota yhteyttä osoitteeseen analysointipalvelu ( at ) valtiokonttori.fi.