Valtiovarainministeriö toteutti Maakuntien tiedolla johtamisen (MaTi) -hankkeen yhteydessä kustannushyötyanalyysin yhteisen kansallisen tietoalustan kustannusvaikutuksista. Kansallinen tietoalusta on ratkaisu, joka mahdollistaisi yhteisen tiedon käytön ja hakemisen useiden eri organisaatioiden kesken – yhteisen tiedon hyödyntäminen loisi organisaatioille tuottavuus-, tehokkuus- ja kustannushyötyjä. Kansallisen tietoalustan kustannushyötyanalyysin laskennassa käytössä oli neljä vaihtoehtoista skenaariota:

1) Suomeen rakentuu yksi keskitetty tietoalusta
2) Hybridimalli, jossa on keskitetty alusta, mutta alueellisilla toimijoilla on myös omia ratkaisujaan
3) Laajennettu hybridimalli, jossa alueellisten ratkaisujen määrä on suurempi
4) Malli, jossa ei ole keskitettyä alustaa, vaan jokaisella alueella ja toimijalla on oma ratkaisu.

Tietoalustan eri skenaariot kansallisesti

Tietokirin viikon luku viisi tulee siitä, että analyysissä havaittiin keskittämisen sijaan tehdyn hajautetun toiminnan olevan noin viisi kertaa kalliimpaa. Skenaarion yksi laskennassa käytössä oli oletuksena noin viiden miljoonan euron vuosi-investointi. Samoin laskettiin, mitä sama kehittäminen maksaisi muissa skenaarioissa kansallisesti, jolloin saavutetaan sama vaikuttavuus. Investoinnin takaisinmaksun osalta havaittiin, että viiden miljoonan euron investointitasolla, yhteisen alustan investoinneista saadaan kustannushyötyjä jo parin vuoden sisällä –muilla skenaarioilla takaisinmaksuaika on huomattavasti pidempi.

Lisää aiheesta löytyy Tiedosta toimeen – MaTi-hankkeen loppuraportista täältä.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tietoa kirjoittajasta:
Tietokiri-sivustolla Viikon lukua päivittää moni eri henkilö eri organisaatioista. Haluatko tarjota mielenkiintoisia lukuja tälle palstalle? Ota yhteyttä osoitteeseen analysointipalvelu ( at ) valtiokonttori.fi.