Case: Työympäristömuutoksen vaikutukset tietotyön suorituskykymittauksessa

Työympäristömuutoksilla on ollut pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia. Eniten kasvoi tyytyväisyys vetäytymis-, kokous- ja sähköisten ryhmätyötilojen riittävyyteen.

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

  • Analyysin tarkoituksena oli tutkia, miten valtion organisaatioissa toteutetut toimistotyöympäristömuutokset ovat vaikuttaneet henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen.
  • Analyysi perustui Senaatin keräämään Tietotyön suorituskykymittaus -dataan, joka mittaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja kokemuksia fyysisistä työtiloista, digitaalisista työvälineistä, johtamiskäytännöistä, työskentelytavoista, työhyvinvoinnista ja itse arvioidusta tuottavuudesta. Aineistossa on organisaatioittain vastauksia sekä ennen että jälkeen työympäristömuutoksen.
  • Keskeisenä ongelmana oli ratkaista, miten vaikutusarvioinnissa voidaan erottaa puhtaasti työympäristömuutoksista johtuvat tekijät satunnaisista tekijöistä.

Mitä tehtiin?

Heljä Franssila, Senaatti-kiinteistöt

”Valtiokonttorin kanssa tehty analyysi pystyi osoittamaan, että työympäristömuutoksen jälkeen työn tekemisen olosuhteet ovat paremmat kuin vertailukelpoisilla toimipaikoilla, joissa ei ole tehty työympäristömuutosta.” Heljä Franssila, tietotyön erityisasiantuntija, Senaatti-kiinteistöt

  • Tietotyön suorituskykymittaus -aineistosta vastaukset jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin riippuen siitä, ovatko vastaajat olleet työympäristön muutoksen kohteena vai eivät. Analyysiaineistoon valikoitui työnantajavirastot, joista oli tarpeeksi vastaajia molempiin ryhmiin.
  • Koe- ja kontrolliryhmäasetelmaa hyödynnettiin vaikutusten arvioinnissa. Aineistoon sovitettiin difference-in-difference-regressio, jossa vastausten ennen/jälkeen -kehitystä vertailtiin koe- ja kontrolliryhmien kesken.

Tulokset?

  • Analyysista ilmeni, että työympäristömuutoksilla on ollut pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia.
  • Eniten kasvoi tyytyväisyys vetäytymis-, kokous- ja sähköisten ryhmätyötilojen riittävyyteen. Myös kokemus työtehtävien sujuvuudesta ja oman työn laadusta parani työympäristömuutoksen kohteena olleilla.
  • Tyytyväisyys puolestaan heikentyi työpisteiden ergonomiaan liittyvässä kysymyksessä.

Mitä seuraavaksi?

  • Työympäristömuutoksen vaikutusarvioinnin jälkeen tarkasteltiin myös muuttujien välisiä yhteyksiä Tietotyön suorituskykymittaus -datassa.
  • Tarkastelussa ilmeni, että tyytyväisyydellä johtamiskäytäntöihin on vahvin yhteys vastaajien kokemaan työhyvinvointiin. Myös tuottavuuden ja johtamiskäytäntöjen välillä on vahva yhteys.

Toimeksiannon palaute

FT Heljä Franssila, tietotyön erityisasiantuntija, Senaatti-kiinteistöt:

”Senaattia ja sen asiakkaita kiinnostaa työympäristömuutosten yhteydessä miten henkilöstön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden käy siirryttäessä työskentelemään monitilatyöympäristöön, ja kohenevatko työnteon tavat toivotulla tavulla. Valtiokonttorin kanssa tehty analyysi pystyi osoittamaan, että työympäristömuutoksen jälkeen työn tekemisen olosuhteet ovat paremmat kuin vertailukelpoisilla toimipaikoilla, joissa ei ole tehty työympäristömuutosta. Vaikka fyysisen työympäristön muutos ei koskaan ole ”pelkkä” tilamuutos, vaan sen vaikutukset ulottuvat sosiaalis-kulttuuriseen ja digitaaliseen työympäristön, muutos kannattaa. Tämä tutkimusnäyttö oli ja on ehdottoman tärkeä varmistus sille, että valittu muutossuunta on oikea, ja että tällä tiellä voidaan näyttöön perustuen jatkaa.”

Haluatko kuulla lisää tai keskustella mahdollisesta yhteistyöstä?
Ota meihin yhteyttä:

  • analysointipalvelu (at) valtiokonttori.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa:

Avainsanat: , , ,

Tietoa kirjoittajasta:
Tietokiri-sivustolla Tiedolla tehty -osiota ja case-kuvauksia päivittää moni henkilö eri organisaatioista. Haluatko tarjota mielenkiintoisia case-esimerkkejä tälle palstalle? Ota yhteyttä osoitteeseen viestinta ( at ) valtiokonttori.fi.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

captcha