Case: Sairauspoissaoloanalyysit virastoille ja ministeriöille

Graafi: Etätyön suhde lyhyisiin sairaspoissaoloihin

Analyysien tarkoituksena oli selvittää asiakasvirastoille ja ministeriöille, mitkä havaitut muuttujat selittävät sairauspoissaoloja. Etätyön määrän ja lyhyiden sairauspoissaolojen välillä on yllättävä yhteys. Henkilöillä, joilla on suhteellisen paljon lyhyitä poissaoloja pitävät myös muita useammin etäpäiviä.

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

  • Valtiokonttorin tekemien analyysien tarkoituksena oli selvittää asiakasvirastoille ja ministeriöille, mitkä havaitut muuttujat selittävät sairauspoissaolojen ilmaantumistiheyden yksilöllistä, ryhmittäistä ja osastoittaista vaihtelua. Erityistä huolellisuutta kohdennettiin VMBaro-työtyytyväisyystekijöiden ja etätöiden vaikutusten tarkasteluun.
  • Analyysin tuloksia hyödynnetään työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden kohdentamisessa.

Mitä tehtiin?

  • Asiakasvirastojen ja ministeriöiden anonymisoidut henkilöstö-datat kerättiin Tahti-tietokannasta.
  • Tahti-aineistot yhdistettiin etätyö- ja VMBaro-aineistoihin.
  • Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin Poisson-regressiolla.
  • Etätyökulttuurin muutoksen vaikutuksia lyhyisiin sairauspoissaoloihin tutkittiin kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla, jossa asiantuntijatyötä tekevät henkilöt jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin riippuen siitä, onko henkilöllä mahdollisuus etätyöhön. Aineistoon sovitettiin difference-in-difference-regressio, jossa ryhmien välisiä eroja sairauspoissaolojen eroissa vertailtiin parin vuoden aikajänteellä. Analyysissa huomioitiin myös taustamuuttujista johtuvat tekijät.

Tulokset?

  • VMBaro-tekijöistä keskeisimmäksi selittäjäksi lyhyille sairauspoissaoloille valikoitui ”vuorovaikutus ja viestintä”, ”työyhteisön toimintakulttuuri” sekä ”työ- ja toimintaympäristö. Muuttujien sisältämät kysymyspatteristot löytyvät sivulta www.vmbaro.fi.
  • Iällä on (muut tekijät vakioituna) suuri merkitys sairauspoissaolokäyttäytymiseen: nuoremmilla työntekijöillä on suhteellisesti enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja. Toisaalta sairauspoissaolopäivien yhteismäärä pääsääntöisesti kasvaa iän myötä. Henkilöstöryhmä on myös keskeinen selittäjä: esimiehillä ja muilla johtavissa asemassa olevilla henkilöillä on pääsääntöisesti vähemmän sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja. Eniten sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja on toimihenkilöillä ja työntekijöillä.
  • Etätyön määrän ja lyhyiden sairauspoissaolojen välillä on yllättävä, vahva positiivinen yhteys. Henkilöillä, joilla on suhteellisen paljon lyhyitä poissaoloja pitävät myös muita useammin etäpäiviä.

Mitä seuraavaksi?

  • Etätöiden ja lyhyiden sairauspoissaolojen suhdetta pitäisi tutkia tarkemmin. Olisi muun muassa hyvä selvittää, sijoittuvatko etätyöt ja lyhyet sairaspoissaolot peräkkäin. Yksi mahdollisuus nimittäin on, että etätöillä peitetään pidempiä sairaspoissaoloja. Runsaat lyhyet sairaspoissaolot ja runsaat etätyöt samalla henkilöllä voivat olla merkki ongelmista. Tämä voisikin olla yksi varhaisen puuttumisen signaalimittari, mutta asiaan on perehdyttävä laajemmin.

Haluatko kuulla lisää tai keskustella mahdollisesta yhteistyöstä?
Ota meihin yhteyttä:

  • analysointipalvelu (at) valtiokonttori.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa:

Avainsanat: , , ,

Tietoa kirjoittajasta:
Tietokiri-sivustolla Tiedolla tehty -osiota ja case-kuvauksia päivittää moni henkilö eri organisaatioista. Haluatko tarjota mielenkiintoisia case-esimerkkejä tälle palstalle? Ota yhteyttä osoitteeseen viestinta ( at ) valtiokonttori.fi.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

captcha