Tietojohtamisen neljä roolia julkishallinnossa

Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana puhuttu paljon tietojohtamisesta ja tiedolla johtamisesta. Terminologia on monin paikoin häilyvää, mutta yhteisenä pyrkimyksenä on tiedon tehokkaampi käyttö. Keskustelu on keskittynyt voimakkaasti päätöksenteon tietopohjan parantamiseen ja tiedolla johtamisen kulttuurin vahvistamiseen. Tämä on olennaista, mutta tärkeitä näkökulmia on muitakin.

Esimerkiksi Karl Wiig listasi jo vuonna 2002 julkaistussa artikkelissaan ”Knowledge management in public administration” neljä tietojohtamisen roolia julkishallinnossa. Wiigin mukaan tietojohtamisen avulla on mahdollista

  1. tehostaa päätöksentekoa julkispalveluissa
  2. tukea kansalaisten osallistumista julkiseen päätöksentekoon
  3. rakentaa yhteiskunnallista kyvykkyyttä
  4. kehittää osaavaa ja kilpailukykyistä työvoimaa.

Näiden roolien kautta julkinen sektori voi palvella entistä paremmin kansalaisia tai kuten Wiig asian ilmaisi: ”Yhdessä ne rakentavat yhteiskunnan aineetonta pääomaa, joka auttaa tehostamaan julkista ja yksityistä päätöksentekoa sekä tilanteen käsittelyä.”

Tietokiri ja tietojohtamisen roolit julkishallinnossa

  1. Tietokirissä rakennetaan yhteistä tietoallasta, johon on tarkoitus koota vähitellen valtion konsernitietoja. Tämä helpottaa tietojen analysointia ja auttaa tehostamaan päätöksentekoa.
  2. Tietokirissä rakennetaan julkishallinnon raportointipalvelua, jonka kautta aluksi etenkin kuntien taloustiedot ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tiedot tarjotaan julkisesti ja visuaalisesti jokaisen saataville. Tiedon avoimuus ja saavutettavuus tukevat kansalaisten osallistumista julkiseen päätöksentekoon.
  3. Tietokirissä edistetään tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa, luodaan yhteistä tietomallia konsernitietojen esittämiseen ja pohditaan analytiikkaosaamisen laajentamista mm. ”Lainaa analyytikko” -konseptia kehittämällä.
  4. Tietokirissä on toteutettu valtionhallinnon työntekijöille tiedolla johtamisen verkkokurssi ja tietojohtamisen opintopolku yhteistyössä HAUSin kanssa. Lisäksi osaamista jaetaan data- ja analytiikkaosaajien verkostossa.

Kokonaisvaltaista tiedolla johtamista

Tärkeää ei ole tiedolla johtaminen itsessään vaan kaikki se hyvä, mitä sen avulla voidaan saavuttaa ja mahdollistaa. Kustannussäästöjä, hyvää ja tarpeeseen vastaavaa palvelua sekä niitä paljon puhuttuja vaikutuksia, kuten esimerkiksi turvallisuutta, terveyttä tai oppimista. Jatkuvan kehittämisen oravanpyörässä ei saa unohtaa varsinaista tavoitetta.

Ei tule unohtaa myöskään sitä tosiasiaa, että tiedolla johtaminen määrittyy osana laajempaa yhteiskunnan kehitystä. Se on niin käsitteenä kuin toimintana meidän itsemme luoma rakennelma. Siinä missä yhdestä kulmasta korostuu taloustieto, raportointi ja työkaluna Excel, voi toisesta näkökulmasta tärkeämpää olla asiakaskokemus, erilaiset eläytymismenetelmät ja työkaluna toimivat palvelumuotoilun välineet.

Kokonaisvaltaisen tietojohtamisen tehtävänä on tuoda nämä eri näkemykset yhteen ja näin kehittää toiminnan tuloksellisuutta. Haasteita riittää.

Kuten tavoitteet myös tiedolla johtamisen roolit vaihtelevat. Yhdessä roolissa korostuu tiedon kerääminen, tuotanto ja raportointi. Tässä roolissa toimivien tukena ja tärkeänä kumppanina toimivat teknologiavelhot, jotka varmistavat, että konesalissa palvelimet puhisevat ja bitit virtaavat. Kolmas selkeästi tunnistettava rooli liittyy tiedon hyödyntämiseen – valintojen tekemiseen.

Kaikissa edellä mainituissa rooleissa tiedolla johtamisen kysymykset, välineet ja ratkaisut ovat hieman erilaisia. Myös niitä paineistavat omat muutostrendinsä. Esimerkiksi digitalisaatio ja keskittämisen tai hajauttamisen ideaalit tuovat mukanaan uudenlaisia toiminta- ja johtamismalleja, jotka edellyttävät dynaamisuutta ja muokattavuutta, ketterää kehitystä ja nopeita tuloksia.

Kansallista työtä kilpailukyvyn kehittämiseksi

Yleisellä tasolla tiedonkulkua on helppo kritisoida. Samanaikaisesti on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa Suomen julkishallinto on rankattu korkealle. Vertailujen mukaan julkinen sektorimme on tehokas, lahjomaton ja oikeudenmukainen (kts. Tilastokeskus). Edelleen, Euroopan komission mukaan Suomessa on EU:n parhaat julkiset digitaaliset palvelut ja Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma.

Tulokset ovat mairittelevia, mutta liialliseen tyytyväisyyteen ei ole varaa. Eikä Suomessa näin ole käynytkään. Tietojohtamisen saralla tapahtuu koko ajan, maailma muuttuu ja julkishallintomme seuraa muutostrendejä herkällä korvalla.

Wiigin listan ensimmäinen kohta – päätöksenteon tehostaminen – kytkeytyy luontevasti kotimaiseen tiedolla johtamisen keskusteluun. Tiedolla johtamisen nosti kansalliselle agendalle Jyrki Kataisen hallitusohjelma, joka näki tiedolla johtamisen keskeiseksi keinoksi edistää julkisen sektorin tuottavuutta.

Tämän jälkeen tietojohtamisen kysymykset ovat olleet näkyvimmin esillä sote-keskustelussa. Tärkeitä kansallisen tason avauksia ovat olleet muun muassa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia ja Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Näiden ansiosta tiedolla johtaminen ei ole enää pelkästään organisaatioiden sisäistä tehokkuuden parantamista vaan kansallista työtä kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma jatkoi tietojohtamisen osalta varsin samoilla linjoilla, mutta korosti erityisesti avoimuutta, kansalaisten osallistumista ja kokeiluja. Kärkihakkeina olivat muun muassa ”Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö” sekä ”Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa”.

Osaaminen ja osallistuminen osana tietojohtamista

Päätöksenteon tietopohjaa on sittemmin rakennettu luomalla yhteisiä tietomäärittelyjä, teknisiä alustoja sekä päivittämällä lainsäädäntöä. Ymmärrys ja tulkinta tiedolla johtamisesta on kehittynyt tämän vuosikymmenen aikana huimasti.

Monimutkaistuvassa ympäristössä keskeinen haaste on kuitenkin edelleen yhteisen tietopohjan puute. Tähän saataneen jatkossa helpotusta, kun toisiolaki ja tiedonhallintalaki päivittävät lainsäädäntöämme.

Kansalaisten osallistumismahdollisuudet ovat niin ikään laajentuneet, kun sosiaalinen media on avannut lukuisia uusia kanavia osallistumiselle. Virkamiehet eri hallinnon tasoilla ovat paremmin saavutettavissa ja monet heistä myös osallistuvat keskusteluun sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi on julkaistu muun muassa otakantaa.fi ja kansalaisaloite.fi sekä monia muita vaikuttamisen kanavia.

Yhteiskunnallista kyvykkyyttä on luotu monin keinoin ja ohjelmin. On päivitetty lainsäädäntöä, laadittu digitalisoinnin periaatteet ja käynnistetty kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI. Lisäksi tietopolitiikasta on nousemassa uusi politiikka-alue Suomessa. Sitra kertoo ihmislähtöisestä datataloudesta.

Myös julkisen sektorin reformit ovat tärkeä osa tiedolla johtamisen kehitystä. Niiden avulla etsitään kustannusvaikuttavia organisoinnin malleja ja näitä tukevia johtamisen muotoja. Esimerkiksi valtion tietohallintoa on keskitetty. Tällä saralla kaikkia tavoitteita ei ole vielä saavutettu, kuten VTV:n toteuttama keskitettyjen ICT-palvelujen arviointi osoitti.

On hienoa, että meillä Suomessa julkisen sektorin tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan aktiivisesti. Arviointitieto mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittämisen.

Osaamisen ja koulutuksen osalta Suomi niittää mainetta kansainvälisissä vertailuissa. Viime aikoina ovat nousseet keskusteluun jatkuvan tai elinikäisen oppimisen mantrat. Tarve hankkia uutta osaamista läpi elämän kasvaa. Tarpeeseen on reagoitu opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta, strategiarahaa on jaettu ja isot pyörät pyörivät. Tietojohtamista tämäkin, kansallisesta osaamispääomasta huolehtimista.

Valtionhallinto tarvitsee kirittäjiä myös jatkossa

Halusin tällä tekstillä muistuttaa tietojohtamisen moninaisista rooleista ja keinoista yhteiskunnan rakentajana. Yhteen tekstiin ei mahdu kaikki se hieno työ, jota julkinen sektori on tehnyt tietojohtamisen saralla viimeisen vuosikymmenen ajan ja jo paljon ennen tätä. Kuten todettua, tietojohtaminen määrittyy osana yhteiskunnallista kontekstia ja kehitystä.

Tietojohtaminen on nopeasti kehittyvä johtamisen osa-alue, joka yrittää ymmärtää tiedon roolia ja merkitystä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien kehityksen ja menestyksen takana. Tietojohtamista on tutkittu ja opetettu Suomessa jo parikymmentä vuotta. Näiden vuosien aikana maailma on muuttunut rajusti ja tietojohtaminen kehittynyt osana tätä muutosta. Se on tullut lähemmäksi meistä jokaista.

Vaikka tiedolla johtaminen viime kädessä konkretisoituu kunkin meidän valinnoissamme, on hienoa ja sanoisin myös välttämätöntä, että meillä on jatkossakin Tietokirin kaltaisia hankkeita, jotka kirittävät valtionhallintoa, vievät tietoa päätöksenteon ytimeen ja omalta osaltaan vahvistavat valtionhallinnon tiedolla johtamisen kulttuuria.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Avainsanat: ,

Tietoa kirjoittajasta:
Tutkimusjohtaja (PhD, KTM) Harri Laihonen on tutkinut ja opettanut tietojohtamista eri yliopistoissa 15 vuotta. Hän on tänä aikana kiertänyt aktiivisesti tietojohtamisen lähettiläänä pitkin Suomea luennoimassa, kouluttamassa ja konsultoimassa tietojohtamisesta ja tiedon hyödyntämisestä. Harri on ollut mukana kymmenissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa on kehitetty mittauskäytäntöjä ja edistetty tiedolla johtamista niin yrityksissä, julkisella kuin myös kolmannella sektorilla. Näissä hankkeissa kiinnostuksen kohteet ovat vaihdelleet tietotyön tuottavuudesta ja sen mittaamisesta laajoihin palvelujärjestelmien hybridihallinnan kysymyksiin. Tutkimuksellisesti Harria kiinnostaa tiedon moniulotteinen rooli yksilöiden valintojen, organisaatioiden menestyksen ja yhteiskunnan kukoistuksen takana. Harri on sitä mieltä, että jokainen meistä on tietojohtaja ja tietojohtamisen hyödyt konkretisoituvat vasta, kun hyödynnämme tietoa. Harrin ajatuksia voit lukea lisää osoitteessa http://tietovirta.wordpress.com/.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

captcha