Sote-järjestelmän arvioinnissa tarvitaan yhdenmukaista tietoa

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää tietoa on tarjolla paljon. Tietoa löytyy väestön sairastavuudesta, palvelujen käytöstä, sosiaalietuuksista ja asiakkaiden kokemuksista. Tietoa kerätään lukuisista eri lähteistä ja sitä käytetään niin järjestelmän seurannassa, tutkimuksessa kuin organisaatioiden suunnittelussa. Jokaisella suomalaisella on henkilökohtainen tunnistenumero (sosiaaliturvatunnus), jonka varaan monien rekisteriaineistojen toimivuus rakentuu. Laajojen väestökyselyjen avulla taas saadaan tietoa väestön kokemuksista palvelujen toimivuudesta ja kuntien tilinpäätöstiedoista saadaan tarvittavat käyttökustannustiedot.

Tietoa syntyy potilaskontakteista ja hoitojaksoista, jonka jälkeen tieto siirtyy erilaisten tietojärjestelmien kautta analysoitavaksi ja esitettäväksi. Tämän ketjun aikana tieto muuttaa muotoaan ja sitä tarkastellaan eri muodoissa riippuen käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitojaksojen lukumäärä 1 000 asukasta kohti muodostuu yksittäisten hoitojaksojen kirjaamisesta. Kun tietoa tässä muodossa hyödynnetään, tieto yksittäisen hoitojakson sisällöstä ei ole enää saatavilla, eikä sille ole käyttöäkään, koska halutaan vastaus esimerkiksi siihen, kuinka paljon hoitojaksojen määrät vaihtelevat eri alueilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL käynnisti vuonna 2017 sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan ja arvioinnin, joka perustuu vankkaan tietopohjaan ja tietojen yhteiseen tulkintaan arvioitavien alueiden asiantuntijoiden kanssa. Vastauksia etsittiin kysymyksiin toteutuuko palveluissa yhdenvertainen saatavuus ja onko ne toteutettu kustannusvaikuttavasti sekä miten eri maakunnat pärjäävät näitä vertailtaessa? Toiminnan käynnistysvaiheessa asiantuntijoilla oli käsissään positiivinen ongelma – miten valita oikeat mittarit, jotka kertoisivat parhaiten järjestelmän eri alueiden onnistumisesta sekä miten saada sama tieto kaikkien arviointiin osallistuvien työpöydälle?

Kuka saa valita käytettävän tiedon?

Kaksi keskeistä kysymystä nousi toiminnan suunnitteluvaiheessa esiin. Ensimmäinen kysymys liittyi siihen, millä tiedolla arviointia tehdään. Kysymys on erityisen kiperä, sillä käytettävän tiedon valinta heijastaa sitä, minkälaisen painoarvon annamme järjestelmän eri osille. Osa asiantuntijoista toivoo enemmän tietoa erikoissairaanhoidosta, osa taas sosiaalihuollosta. Kun käytettävän tiedon määrä halutaan pitää rajattuna, joudutaan priorisoimaan, mikä heikentää asiantuntijoiden sitoutumista yhteiseen tietopohjaan. Tiedon kirstunvartija joka lopulta saa tehdä valinnan käytettävästä tiedosta, saa osakseen kritiikkiä ja hämmentyneitä kysymyksiä. Monet viranomaistahot, think tankit ja ajattelijat ovat tehneet aloitteita juuri siitä oikeasta tietokokonaisuudesta, joka olisi hyvä ottaa yhteiseen käyttöön. Ne heijastelevat erilaisia ajatusmaailmoja ja omaa ajankuvaansa.

Toinen kysymys liittyy siihen, missä ja miten valittua tietoa esitetään. Suomessa rakennetaan ja kehitetään erilaisia tiedonhakupalveluita, joista käyttäjät voivat hakea tietoa omiin tarpeisiinsa. Näitä järjestelmiä pyritään rakentamaan valituille käyttäjäryhmille, mutta ne usein kilpailevat samoista käyttäjistä. Toki lähtökohtaisesti on positiivista, että tietoa on avoimesti ja helposti saatavilla, mutta eri tahojen rakentamat järjestelmät eivät ole ilmaisia ja järjestelmät usein jäävät elämään omaa elämäänsä. Yhteisiä ponnistuksiakin on ollut, mutta niitä tarvitaan tulevaisuudessa lisää.

Kevyt ja joustava käyttöliittymä

THL:ssä arviointiin on osallistunut toista sataa asiantuntijaa sekä useita kymmeniä asiantuntijoita alueilta (kunnista, maakunnista ja sairaanhoitopiireistä) ja ministeriöistä. Jotta dataintensiivinen arviointi voi onnistua, jokaisella asiantuntijalla pitää olla käytössään tismalleen sama tieto, helposti ja nopeasti. Käytössä olevat useat sadat indikaattorit päivittyvät tiuhaan ja niistä on valittavissa useita eri vuosia, eri maantieteellisiä alueita ja erilaisia vakioituja versioita. Tästä syystä tarvittiin siis ratkaisu molempiin yllä esitettyihin kysymyksiin. Ensimmäisen osalta tehtiin yhteistyötä STM:n KUVA-työryhmän kanssa, ja toinen kysymys ratkaistiin toteuttamalla kevyt käyttöliittymän prototyyppi, joka esittää tietoa jo olemassaolevasta indikaattoripankista, THL:n Sotkanetistä. Syntyi Tietoikkuna, THL:n prototyyppi, joka poimii laajasta tietopohjasta valitut indikaattorit ja näyttää niistä uusimman käytettävissä olevan tiedon tietyllä aluerajauksella. Tietoikkuna toimii yhteisinä raameina, jonka läpi tiedon laajaa maisemaa katsellaan tietyssä käyttötarkoituksessa.

Myös valtionhallinnossa osataan toimia nopeasti

THL:n toteuttama sote-järjestelmän arviointi on tehty kahdesti. Keväällä 2019 käynnistellään jo kolmatta kierrosta. Myös arvioinnin toimeksiantaja sosiaali- ja terveysministeriö tunnisti Tietoikkunan hyödyt, sillä ministeriö pyysi ja tarjoutui rahoittamaan Tietoikkunan jatkokehitystä keväällä 2019. Palvelu saa nykyaikaisemman ulkoasun ja arvioinnissa tarvittavia lisäelementtejä. Tietoikkuna on konkreettinen esimerkki käyttöliittymästä joka vastaa yksinkertaiseen ja rajattuun tarpeeseen, ja joka toteutettiin hyvin ”kädet savessa” -tyylisesti lyhyen toteutussprintin aikana. Prototyyppi-ajattelu kuvastaa uudenlaista, joustavampaa lähestymistapaa kehittämiseen. Kun ensimmäinen prototyyppi on saatu pystyyn, sen jatkokehitystarpeita on ollut huomattavasti helpompi tunnistaa ja tulevaisuutta suunnitella.

Vaikka käyttöliittymä tiedon esittämiseen on rakennettu, tiedon valintaan liittyvät suuret kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Tietoa on paljon, emme tiedä juurikaan merkittävistä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan osa-alueista kuten työterveyshuollosta, sosiaalityöstä tai yksityisten palvelujen käytöstä. Tietopohjan laajentamiseen kohdistetut resurssit ovat rajalliset, jolloin joudumme priorisoimaan mitä tietoa etsimme seuraavaksi – mistä tiedosta olisi eniten hyötyä? Miten kokoamme ja esitämme tiedon, jotta se olisi ymmärrettävää? Tiedonhallinnan teknisten kysymysten taustalta löytyy aina vaikeita valintoja.

Kimmo Parhiala,
THL:n sote-arvioinnin projektipäällikkö

Parhiala on ollut mukana erilaisissa uudistusten ennakkoarvioinneissa ja sote-järjestelmää käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena hänellä ovat kartat ja tietokannat. Twitter: @parhialakimmo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Avainsanat: , , , ,

Tietoa kirjoittajasta:
Tietokiri-sivustolla julkaistaan eri asiantuntijoiden blogitekstejä. Haluatko kirjoittaa blogiin esimerkiksi tiedolla johtamiseen, data-analytiikkaan tai tiedon analysointiin liittyen? Ota yhteyttä osoitteeseen viestinta ( at ) valtiokonttori.fi.